Arabiemiraatit on rakenteeltaan
monisäikeinen yhteiskunta. Päättävässä asemassa ovat luonnollisesti
emiraattikansalaiset, joita on noin miljoona tässä yhdeksän miljoonan ihmisen
valtiossa. Suvut hallitsevat ja ohjaavat päätöksentekoa. Tietyllä tavalla jäi
vaikutelma, että heimokulttuuri on implisiittisesti edelleen vahva.
Kansakunnan isä Sheikh Zayed perusti yhdistyneet emiirikunnat
vuonna 1971 kansalaiset huomioivalle ideologialle. Valtavat öljyvarat, jotka
ovat rikastuttaneet emiirikunnat - erityisesti Abu Dhabin - ovat koituneet
jokaisen kansalaisen hyödyksi. Kansalaisista huolehditaan niin taloudellisesti
kuin yhteiskunnallisin uudistuksin. Kun Arabikevät aiheutti turbulenssia muissa
arabimaissa, Arabiemiraateissa oli rauha maassa. Heillä ei vaikuttanut olevan
valituksen aihetta.
Itse katson kuuluneeni toisen luokan kansalaisryhmään.
Arabiemiraatit ovat lähteneet voimallisesti etsimään ratkaisuja
yhteiskunnallisten rakenteiden uudistamiseen palkkaamalla ulkomaisia
asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreille. Nämä suurimmaksi osaksi
länsimaiset ’besserwisserit’ ovat tunnistettuja ja kunnioitettuja, mutta
kansalaisuutta he eivät voi koskaan saada.
Kolmannen luokan kansalaiset ovat enemmistö emiraateissa.
Heidän ansiostaan taksin saa käden heilautuksella käden käänteessä ja
edullisesti. Take away - ateria saapuu ilman kuljetuskustannuksia kotiovelle ja
katujen vieruskukkapenkit kukoistavat. Joka emiraattiperheessä on ainakin
jossain määrin palvelusväkeä. Yhteistalouksien ja lapsien määrästä riippuen
useitakin.
Suomalaisen tasa-arvoajattelu kyseenalaistaa vierastyöntekijöiden
kohtelun median tarjoamien epäinhimillisten työolosuhteiden mielikuvien myötä.
Mielenkiintoista on pysähtyä pohtimaan mielikuvituksemme rajallisuutta. Luomme
puoli maapalloa kattavan vankkumattoman kuvan jostain tietystä epäkohdasta
yhden esimerkin pohjalta.
Vierastyöläiset tekevät kaiken raskaan työn emiraateissa.
He työskentelevät pääsääntöisesti kuutena päivänä viikosta, pitkää työpäivää
suhteellisen pienellä palkalla. Mutta suhteellisen. He ovat vapaaehtoisesti
hakeutuneet töihin arabiemiraatteihin tienatakseen rahaa perheilleen. Opin tuntemaan
siivoojia, taksikuskeja, palvelijoita, kadunlakaisijoita, tarjoilijoita. Omalla
käytökselläni pyrin oikeudenmukaiseen kohteluun, mutta suomalaista
hyvinvointiyhteiskuntaa en voinut sinne haikailla. Arabiemiraattikunnat on
kehittyvä maa. Koulutusviejän on syytä muistaa, että tehtävämme ei ole parantaa
maailmaa, oma työsarka riittäköön. Pateettisen päivittelijät jääkööt
kotitantereelle.
Elämä Arabiemiraateissa oli turvallista. Naisen ei tarvitse
pelätä ahdistelua tai miesten epämiellyttävää lähestymistä edes katseen
tasolla. Naisia ei kätellä. Miehen tulee pysähtyä parin metrin päähän
vaimoihmisestä, jota tervehtii. Naisen asema on turvattu.
Kulttuurisensitiivisesti tämä toimii myös toisin päin.
Länsimaisten naisten on pelattava samoilla korteilla. Puistossa ei pussailla,
eikä yökylään kutsuta serkkupoikia. Kansainväliset hotellit luovat länsimaiset
puitteet hauskanpidolle alkoholitarjoilua myöten, mutta on muistettava, että jossain
vaiheessa ’party’ on ohi ja astut ovesta arabimaailmaan.
Suhde alkoholiin on hieman paradoksinen. Voit nauttia
alkoholia, mutta et humaltua. Voit ostaa alkoholia paikallisista ’Alkoista’,
mutta et saa kuljettaa alkoholia autossasi. Ratkaisu jälkimmäiseen ongelmaan on
alkoholikortin hankkiminen. Tällöin voit ajaa viinipullo autossa kuudessa
seitsemästä Emiraatikunnasta. Sarjah noudattaa nollatoleranssia kansalaisten
turvallisuutta kunnioittaen.
Alkoholinkäytön rajoituksella on myös myönteisiä
vaikutuksia. Et voi törmätä puiston penkille sammuneihin surullisiin näkymiin.
Kukaan ei huutele humalaisia asiattomuuksia, eivätkä nuoret keräänny kulmille
lauantai-iltaa rälläämään kaljatölkit kourassa. Asioilla on puolensa.
Todellinen turvallisuusriski sen sijaan löytyy liikenteestä.
Kaupungin kolmikaistaisilla pääväylillä on 60 km tuntinopeusrajoitus, jonka saa
ylittää 20 kilometrillä. Näin myös tapahtuu. Kokemus auttoi minut ymmärtämään,
että autokoulukin on määrittelemätön käsite - liekö se aina edes kirjekurssi.
Isomman auton oikeudella edetään ja huolehditaan, että sivu- ja takapenkit ovat
kunnossa.
Autoilu oli myös nautinto huippukuntoisilla valtaväylillä
Al Ainin ja Dubain tai Abu Dhabin välillä. Ei ainoatakaan routavaurioita.
Ikkunoista avautuu kauniit dyynimaisemat yksittäisten kamelien vaeltaessa
aavikolla. Aurinko paistaa aina harvinaisia hiekkamyrskyjä tai sateenyrityksiä
lukuun ottamatta. Peltipoliisilta saamasta sakosta piti maksaa puolet, kunhan
hoidat homman. Toisaalta maasta et poistu sakot kainalossa.
Katuja pääsee satunnaisesti
ylittämään suojateitä pitkin. Varsinkin perjantaiaamuisin. Käytännössä teiden
ylitys on aina riskinottamista. Autoilijoilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta
jalankulkijoita kohtaan. Kävely ei vain kuulu heidän liikennekulttuuriinsa.
Tämänkin asian kanssa sitä oppi elämään, mutta onhan se nautinto täällä
rakkaassa kotimaassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ajatuksesi!